Siirry pääsisältöön

Excuses dont`t burn calories

Note no myself, älä laita hymiöitä puhelimella, koska ne eivät näy oikein :)


Tulin testaamaan koneella blogiin pääsyä ja tämähän toimii kuin junan vessa, no problemos.


Salin ja pöperöiden jälkeen tulin sitten vetäneeksi yli 2h päikkärit, en tiedä mikä on nyt riivannut, kun ihan törkeä väsymys iskee iltapäivisin! Stressi, elämäntapamuutos, lujaa vedetty reeni jne. syitähän varmasti löytyy. Huomasin myös herättyäni, että nyt tuo issiashermo repii sitten pakaraan ja lujaa repiikin, ouch, toivottavasti rauhoittuu.
No niin, aiheeseen siis...





Kuvasta tulee mieleeni ne lukuisat tekosyyt, joita on itse kertonut ja joita kuulee todella usein edelleen muiden kertovan, miksi ei ehdi treenaamaan tai syömään terveellisesti. Yleisin on, että ei ole aikaa?! Siis mitä ihmettä. Toivottavasti jokainen saisi runnottua kalenteria uuteen uskoon ja otettua aikaa itselleen, liikunnalle ja terveelliselle ruoalle, sinun koneistosi täytyy pysyä kunnossa, että pystyt tekemään sen kaiken muun, minkä nyt kerrot täyttävän päiväsi!





Jos joku tulisi sanomaan, ettei ehdi lukemaan, katsomaan teeveetä, siivoamaan jne. niin sitten voisi olla uskottavaa, mutta me ei olla Kiinassa, jossa tehdään kuusi päiväistä työviikkoa ja työpäivän mitta taitaa olla jotain 12-14h, meilläpä on työaikalaki, joka palkkatyöläisten päivän mittaa säätelee. Jos katsoo esim. tunnin illalla televisiota, niin sen tunnin voisi käyttää myös ulkoilemalla ja voin taata, että sen jälkeen on paljon mahtavampi olo, kuin sen teeveen töllöttäminen. Etenkin, jos tietää, että ylipainoa on reippaasti (kuten itsellä) ja elämäntavat eivät ole terveellisemmästä päästä (kuten itsellä oli), niin kellojen täytyisi soida ja lujaa.





Itselläni alkoi olla jo ensimerkkejä elämäntapojen vaikutuksesta mun terveyteen, vaikka niitä ei tahdo helposti myöntää saati nähdä (On se kumma, miten sokeaksi sitä ihminen itselleen tulee). Olin aina väsynyt, en jaksanut mitään, työpäivän painoin satalasissa, kaupasta piti hakea aina jotain hyvää, mikä piristäisi mieltä, mutta toisin kävi. Hiilarit väsyttää. Siinä sitten harva se ilta tuli otettua hiilarikoomat. Myös ulkoinen olemus alkoi olla väsähtäneen näköinen, iho näytti elottomalta ja silmänaluset olivat tummat, tuli tunne, että tätä menoa saan hankittua itselleni riesaksi jos mitä sairauksia. Kiire alkoi tuntua yhä enemmän ja enemmän todella huonolta tekosyyltä. Mullan alla loppuu kiireet, joten pakko laittaa elämän tärkeysjärjestys uuteen uskoon. Sen tein, nyt minun ja perheeni terveys on ykkönen, toisena ja kolmantena tulee työ ja opiskelu, ja ehkä opiskelu on jopa tärkeämpää kuin työ tällä hetkellä ;)





Ja jippii, homma etenee siihen malliin, jotta tämä neito pääsi kaksinumeroiseen vaakalukemaan! Pahimmillaan vaaka on näyttänyt 112kg ja nyt se näytti 99.8! Jes... on tämä vaan niin mahtavaa hommaa, sormet syyhyää päästä taas jo salille, mutta sitä herkkua joutuu odottamaan vielä muutaman päivän.



ps. minua kiinnostaisi myös tietää, minkälaisia (teko)syitä sinulla on ollut elämäntapamuutosta estämässä? Mitä teit sen jälkeen, kun teit elämäsi parhaan päätöksen? Mitä olet saavuttanut? Olethan rokea ja laitat kommenttia, kiitos :)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kaikki keinot käyttöön

Halleluja, miten rankka kevät! Työ imenyt minusta kaiken energian, stressi tuli mukaan kuvioihin ja elo oli todella kurjaa.  Stressi ei ole mukava kaveri ja olisi suotavaa tunnistaa ajoissa milloin tilanteen hallinta muuttuu tulipaljojen sammuttamiseksi, epätoivoiseksi räpeltämiseksi ja ylikierrosten puolelle. Unirytmit olivat keväällä aivan sekaisin, työpäivän painoin kahden edestä ja kotiin päästessä jaksoin ajatella vain ruokaa (mitä rasvaisempaa sen parempaa) ja unta. Lohturuokaa tuli syötyä joka päivä ja tämän jälkeen oli mukava kellahtaa torkuille, todetakseni aamuyöllä, että torkut vähän venähti. Hipsin joka aamu ajoissa töihin ja sama kaava jatkui. Viikonloput eivät riittäneet palautumiseen. Oloni oli ja on turpea, pöhöttynyt, väsynyt ja jatkuva selän kolotus, issias ja lihasjumit eivät ainakaan paranna fiilistä, selkä on jopa niin jumissa, että hyvä kun happi kulkee. Syvään hengittäminen ainakin repii mukavasti selkälihaksia. Ryhti on lysähtänyt ja vatsanseutu levinnyt, nam, t

Osa 2

Voihan tauti. Viime sunnuntaina nousi kuume, kuten aiemmin kerroin ja kurkku oli mukavan kipeä. Maanantain otin iisisti, tiistaina menin töihin. Työpäivä meni jotenkin, mutta olo oli sangen erikoinen. Ruokavaliota noudatin kuin raamattua ja toivo eli siitä, että viikon loppupuolella pääsisi treenaan. Keskiviikon ja torstain sairastin, kuume seilas 37.7-38.8 välillä ainakin niinä muutamina kertoina kun mittasin. Tuo 37.7 oli lukema, jolloin ajattelin, että nyt on parempi olo ja olin jo prässin kuva silmissä suuntaamassa salille, mutta paras oli kuitenkin tarkistaa tilanne. Mikä pettymys! Lisäks musta oli sangen outoa, että miten päivätolkulla voi olla kuumetta! Mulla harvoin on tai jos on, niin se on par päivää ja sen jälkeen elämä voittaa. Noh, kuten on jo tullut selväksi, nyt ei ole käynyt niin. Sunnuntaista lähtien on siis ollut kuumetta ja tiistaina alkoi röhisevä yskä, keskiviikkona alkoi kunnon röhinät ja sen myötä myös veetutuskäyrä nousi ja yleiskunto alkoi laskea. Ajatus ei k