Siirry pääsisältöön

Matalento päättyi nyt!

Mistä aloittaisin? Olin 5 viikkoa saikulla ja pari viikkoa sen jälkeen vielä toipilaana. Salit ja lenkit olivat melkoista puskemista, mutta pidin niistä kiinni, vaikka muuten elämä oli hetkellisesti pois raiteiltaan ja aloitekyvyttömyys riivasi kaikissa asioissa. Joskus tulee poltettua kynttilöitä kaikista päistä ja tietäähän sen miten siinä käy! Mutta nyt se on loppu! Olen uudelleen organisoinut elämääni ja antanut tietyille asioille tietoisesti vähemmän arvoa ja tietyille taas enemmän. Korttitalo taas rakentuu :) 

Mittoja en ollut ottanut myöskään 5-6 viikkoon, koska syömiset olivat retuperällä. Noudatin joko ohjelmaa osittain ja osittain jäi jotain syömättä ja toisina päivinä söin osittain ohjelman mukaan ja osittain sellaista mitä en olisi saanut. Pelko vaa'asta ja mittanauhasta kasvoi. Tänään otin mitat, lokakuun lopun mittoihin on tullut +900g, mutta senttejä on lähtenyt vyötäröltä 2cm, lantiosta -2cm ja rinnanymp -1cm, muut mitat samoissa. Tilanne ei ollutkaan niin katastrofaalinen kuin luulin, vaikka toki noiden viikkojen aikana olisin toki saanut edistettyä projektia useilla kiloilla ja senteillä, vaan kun en ole ja näistä mitoista lähdetään taas pusertamaan. Velvoitin miehen valvomaan, että viikottaiset mittaukset tulee tehtyä. Tulevaisuun projektin kannalta näyttää siis valoisammalta!!! Ihanaa itsenäisyyspäivää!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Excuses dont`t burn calories

Note no myself, älä laita hymiöitä puhelimella, koska ne eivät näy oikein :) Tulin testaamaan koneella blogiin pääsyä ja tämähän toimii kuin junan vessa, no problemos. Salin ja pöperöiden jälkeen tulin sitten vetäneeksi yli 2h päikkärit, en tiedä mikä on nyt riivannut, kun ihan törkeä väsymys iskee iltapäivisin! Stressi, elämäntapamuutos, lujaa vedetty reeni jne. syitähän varmasti löytyy. Huomasin myös herättyäni, että nyt tuo issiashermo repii sitten pakaraan ja lujaa repiikin, ouch, toivottavasti rauhoittuu. No niin, aiheeseen siis... Kuvasta tulee mieleeni ne lukuisat tekosyyt, joita on itse kertonut ja joita kuulee todella usein edelleen muiden kertovan, miksi ei ehdi treenaamaan tai syömään terveellisesti. Yleisin on, että ei ole aikaa?! Siis mitä ihmettä. Toivottavasti jokainen saisi runnottua kalenteria uuteen uskoon ja otettua aikaa itselleen, liikunnalle ja terveelliselle ruoalle, sinun koneistosi täytyy pysyä kunnossa, että pystyt tekemään sen kaiken muun, minkä

Kaikki keinot käyttöön

Halleluja, miten rankka kevät! Työ imenyt minusta kaiken energian, stressi tuli mukaan kuvioihin ja elo oli todella kurjaa.  Stressi ei ole mukava kaveri ja olisi suotavaa tunnistaa ajoissa milloin tilanteen hallinta muuttuu tulipaljojen sammuttamiseksi, epätoivoiseksi räpeltämiseksi ja ylikierrosten puolelle. Unirytmit olivat keväällä aivan sekaisin, työpäivän painoin kahden edestä ja kotiin päästessä jaksoin ajatella vain ruokaa (mitä rasvaisempaa sen parempaa) ja unta. Lohturuokaa tuli syötyä joka päivä ja tämän jälkeen oli mukava kellahtaa torkuille, todetakseni aamuyöllä, että torkut vähän venähti. Hipsin joka aamu ajoissa töihin ja sama kaava jatkui. Viikonloput eivät riittäneet palautumiseen. Oloni oli ja on turpea, pöhöttynyt, väsynyt ja jatkuva selän kolotus, issias ja lihasjumit eivät ainakaan paranna fiilistä, selkä on jopa niin jumissa, että hyvä kun happi kulkee. Syvään hengittäminen ainakin repii mukavasti selkälihaksia. Ryhti on lysähtänyt ja vatsanseutu levinnyt, nam, t

Osa 2

Voihan tauti. Viime sunnuntaina nousi kuume, kuten aiemmin kerroin ja kurkku oli mukavan kipeä. Maanantain otin iisisti, tiistaina menin töihin. Työpäivä meni jotenkin, mutta olo oli sangen erikoinen. Ruokavaliota noudatin kuin raamattua ja toivo eli siitä, että viikon loppupuolella pääsisi treenaan. Keskiviikon ja torstain sairastin, kuume seilas 37.7-38.8 välillä ainakin niinä muutamina kertoina kun mittasin. Tuo 37.7 oli lukema, jolloin ajattelin, että nyt on parempi olo ja olin jo prässin kuva silmissä suuntaamassa salille, mutta paras oli kuitenkin tarkistaa tilanne. Mikä pettymys! Lisäks musta oli sangen outoa, että miten päivätolkulla voi olla kuumetta! Mulla harvoin on tai jos on, niin se on par päivää ja sen jälkeen elämä voittaa. Noh, kuten on jo tullut selväksi, nyt ei ole käynyt niin. Sunnuntaista lähtien on siis ollut kuumetta ja tiistaina alkoi röhisevä yskä, keskiviikkona alkoi kunnon röhinät ja sen myötä myös veetutuskäyrä nousi ja yleiskunto alkoi laskea. Ajatus ei k