Siirry pääsisältöön

Treffit valmentajan kanssa

Se olis sitten vuosi 2015, joten hyvää alkanutta vuotta kaikille!

Kävin eilen treffaan valkkua, tehtiin välitavoitteet. Jotenkin olen kaivannut välitavoitteita, koska mun aivoni motivoituvat niistä paremmin kuin pitkän tähtäimen tavoitteesta. Kauas, kun on pitkä matka! Loppuvuoden fiilikset on nyt menneen talven lumia ja mieletön tekemisen meininki päällä. Oon niin häpi.

Treenien osalta puntti kulkee nyt hyvin, ellei jopa loistavasti! Saanut omatoimisesti lihakset kipeiksi reenin jälkeen. Jes! Edelleen jalat eivät ole yhteistyökykyiset, vaikka jalkareenistä on jo 3 päivää! Jotenkin naksahtanut päässä oikeille raiteilleen se asia, miten pitää reeenata, jotta edistystä tulee. Hyvä näin. Valmennusta jäljellä 9kk, joten lisänaksahduksia odotellessa.

Mä käyn reenaan ukon kanssa ja nyt muutamilla kerroilla se on ennättänyt mukaan mun viimeisiin toistoihin tsemppaan sarjan täyteen ja sen yli. En vieläkään käsitä miten tsempparilla voi olla niin iso vaikutus, että jaksaa pusertaa ne pari vielä, vaikka kuinka paikat tärisee ja hapottaa ja lihas on ihan loppuun ajettu. Noh, toivottavasti ennättää jatkossakin ja miksi sanon näin ei ole se, että ukko ei olisi kiinnostunut mun reenistä, vaan siksi, että Me käydään treenaan ennen töihin menoa, joten on aavistuksen kiireinen aikataulu.

Tänään olisi tarkoitus lähteä sivakoimaan, mutta menneiden päivien plussakelit ja sohjo ovat tainneet tehdä haaveesta mahdottoman, ellei sitten tykkää hiihtää jääkökköjen päällä. Ja ei, me ei oltu menossa ladulle vaan mökin järven jäälle. Hmm, suattaapi olla, että sivakoitihaaveet vaihtuu sulisteluun.

Reipasta vuoden alkua, uskokaa unelmiinne!


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Excuses dont`t burn calories

Note no myself, älä laita hymiöitä puhelimella, koska ne eivät näy oikein :) Tulin testaamaan koneella blogiin pääsyä ja tämähän toimii kuin junan vessa, no problemos. Salin ja pöperöiden jälkeen tulin sitten vetäneeksi yli 2h päikkärit, en tiedä mikä on nyt riivannut, kun ihan törkeä väsymys iskee iltapäivisin! Stressi, elämäntapamuutos, lujaa vedetty reeni jne. syitähän varmasti löytyy. Huomasin myös herättyäni, että nyt tuo issiashermo repii sitten pakaraan ja lujaa repiikin, ouch, toivottavasti rauhoittuu. No niin, aiheeseen siis... Kuvasta tulee mieleeni ne lukuisat tekosyyt, joita on itse kertonut ja joita kuulee todella usein edelleen muiden kertovan, miksi ei ehdi treenaamaan tai syömään terveellisesti. Yleisin on, että ei ole aikaa?! Siis mitä ihmettä. Toivottavasti jokainen saisi runnottua kalenteria uuteen uskoon ja otettua aikaa itselleen, liikunnalle ja terveelliselle ruoalle, sinun koneistosi täytyy pysyä kunnossa, että pystyt tekemään sen kaiken muun, minkä
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kaikki keinot käyttöön

Halleluja, miten rankka kevät! Työ imenyt minusta kaiken energian, stressi tuli mukaan kuvioihin ja elo oli todella kurjaa.  Stressi ei ole mukava kaveri ja olisi suotavaa tunnistaa ajoissa milloin tilanteen hallinta muuttuu tulipaljojen sammuttamiseksi, epätoivoiseksi räpeltämiseksi ja ylikierrosten puolelle. Unirytmit olivat keväällä aivan sekaisin, työpäivän painoin kahden edestä ja kotiin päästessä jaksoin ajatella vain ruokaa (mitä rasvaisempaa sen parempaa) ja unta. Lohturuokaa tuli syötyä joka päivä ja tämän jälkeen oli mukava kellahtaa torkuille, todetakseni aamuyöllä, että torkut vähän venähti. Hipsin joka aamu ajoissa töihin ja sama kaava jatkui. Viikonloput eivät riittäneet palautumiseen. Oloni oli ja on turpea, pöhöttynyt, väsynyt ja jatkuva selän kolotus, issias ja lihasjumit eivät ainakaan paranna fiilistä, selkä on jopa niin jumissa, että hyvä kun happi kulkee. Syvään hengittäminen ainakin repii mukavasti selkälihaksia. Ryhti on lysähtänyt ja vatsanseutu levinnyt, nam, t
Lähetä kommentti
Lue lisää

Osa 2

Voihan tauti. Viime sunnuntaina nousi kuume, kuten aiemmin kerroin ja kurkku oli mukavan kipeä. Maanantain otin iisisti, tiistaina menin töihin. Työpäivä meni jotenkin, mutta olo oli sangen erikoinen. Ruokavaliota noudatin kuin raamattua ja toivo eli siitä, että viikon loppupuolella pääsisi treenaan. Keskiviikon ja torstain sairastin, kuume seilas 37.7-38.8 välillä ainakin niinä muutamina kertoina kun mittasin. Tuo 37.7 oli lukema, jolloin ajattelin, että nyt on parempi olo ja olin jo prässin kuva silmissä suuntaamassa salille, mutta paras oli kuitenkin tarkistaa tilanne. Mikä pettymys! Lisäks musta oli sangen outoa, että miten päivätolkulla voi olla kuumetta! Mulla harvoin on tai jos on, niin se on par päivää ja sen jälkeen elämä voittaa. Noh, kuten on jo tullut selväksi, nyt ei ole käynyt niin. Sunnuntaista lähtien on siis ollut kuumetta ja tiistaina alkoi röhisevä yskä, keskiviikkona alkoi kunnon röhinät ja sen myötä myös veetutuskäyrä nousi ja yleiskunto alkoi laskea. Ajatus ei k
Lähetä kommentti
Lue lisää