Siirry pääsisältöön

Unen merkitys

yllättävän raskas työpäivä takana. Ei töiden, vaan väsymyksen vuoksi. Joulun pyhät meni siivotessa ja joulua laittaessa, joten lepoa ei tullut käytännössä yhtään. Pohdinkim pyhien aikana levon merkitystä, myös painon kannalta. Sopivasti televisiostakin tuli ohjelma aiheesta, tiivistetysti asiaa käsiteltiin siitä näkökulmasta, mikä vaikutus liian vähällä unella on painoon. Tokikaan vähäinen uni ei ole ainoa syy ylipainooni, mutta väsyneenä ei jaksa panostaa hyvään ravintoon, vaan sortuu herkemmin vanhoihin helppoihin, ei niin terveellisiin ratkaisuihin. 

Olen aina kuvitellut, että kuulun siihen ihmisryhmään, jotka pärjäävät vähillä yöunilla. Nuorena kyllä pärjäsikin, vai oliko kyse enemmänkin tottumuksesta. Tottui vähiin uniin ja sen tuomaan olotilaan. Ajatteli vain olevansa saamaton tai laiska, vaikka kyse olikin vain siitä, ettei ollut energiaa. En varmastikaan tarvitse kymmentä tuntia unta, mutta kahdeksan voisi olla lähellä totuutta. Yleensä nukun n. 5 - 6h yössä.

Liian vähällä unella on ollut myös muita ikäviä sivuvaikutuksia, kuten stressistä palautumattomuus, voimattomuus ja yleinen energian puute. Stressaantuneena myös selässä oleva vaiva ilmoittaa ikävän voimakkaasti olemassaolostaan. Työpäivä menee flowssa, joka antaa virtaa, mutta tuntuu, että kulutan kaiken energiani työhö ja työpäivän jälkeen olen aivan naatti ja kipeä. Myös muisti pätkii. Olet varmaan kokenut saman, kun mieleesi juolahtaa, että tuo asia pitääkin tehdä ja sadasosasekunnissa unohdat, mitä pitikään tehdä. Tämä ilmiö on seurannut minua koko syksyn, ja voi miten ärsyttävää se onkaan. Yhtenä osana elämäntapamuutosprojektinani voisinkin pitää sitä, että alan huolehtimaan myös riittävästä levosta ja unesta. Nukutko sinä riittävästi?

 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Excuses dont`t burn calories

Note no myself, älä laita hymiöitä puhelimella, koska ne eivät näy oikein :) Tulin testaamaan koneella blogiin pääsyä ja tämähän toimii kuin junan vessa, no problemos. Salin ja pöperöiden jälkeen tulin sitten vetäneeksi yli 2h päikkärit, en tiedä mikä on nyt riivannut, kun ihan törkeä väsymys iskee iltapäivisin! Stressi, elämäntapamuutos, lujaa vedetty reeni jne. syitähän varmasti löytyy. Huomasin myös herättyäni, että nyt tuo issiashermo repii sitten pakaraan ja lujaa repiikin, ouch, toivottavasti rauhoittuu. No niin, aiheeseen siis... Kuvasta tulee mieleeni ne lukuisat tekosyyt, joita on itse kertonut ja joita kuulee todella usein edelleen muiden kertovan, miksi ei ehdi treenaamaan tai syömään terveellisesti. Yleisin on, että ei ole aikaa?! Siis mitä ihmettä. Toivottavasti jokainen saisi runnottua kalenteria uuteen uskoon ja otettua aikaa itselleen, liikunnalle ja terveelliselle ruoalle, sinun koneistosi täytyy pysyä kunnossa, että pystyt tekemään sen kaiken muun, minkä
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kaikki keinot käyttöön

Halleluja, miten rankka kevät! Työ imenyt minusta kaiken energian, stressi tuli mukaan kuvioihin ja elo oli todella kurjaa.  Stressi ei ole mukava kaveri ja olisi suotavaa tunnistaa ajoissa milloin tilanteen hallinta muuttuu tulipaljojen sammuttamiseksi, epätoivoiseksi räpeltämiseksi ja ylikierrosten puolelle. Unirytmit olivat keväällä aivan sekaisin, työpäivän painoin kahden edestä ja kotiin päästessä jaksoin ajatella vain ruokaa (mitä rasvaisempaa sen parempaa) ja unta. Lohturuokaa tuli syötyä joka päivä ja tämän jälkeen oli mukava kellahtaa torkuille, todetakseni aamuyöllä, että torkut vähän venähti. Hipsin joka aamu ajoissa töihin ja sama kaava jatkui. Viikonloput eivät riittäneet palautumiseen. Oloni oli ja on turpea, pöhöttynyt, väsynyt ja jatkuva selän kolotus, issias ja lihasjumit eivät ainakaan paranna fiilistä, selkä on jopa niin jumissa, että hyvä kun happi kulkee. Syvään hengittäminen ainakin repii mukavasti selkälihaksia. Ryhti on lysähtänyt ja vatsanseutu levinnyt, nam, t
Lähetä kommentti
Lue lisää

Osa 2

Voihan tauti. Viime sunnuntaina nousi kuume, kuten aiemmin kerroin ja kurkku oli mukavan kipeä. Maanantain otin iisisti, tiistaina menin töihin. Työpäivä meni jotenkin, mutta olo oli sangen erikoinen. Ruokavaliota noudatin kuin raamattua ja toivo eli siitä, että viikon loppupuolella pääsisi treenaan. Keskiviikon ja torstain sairastin, kuume seilas 37.7-38.8 välillä ainakin niinä muutamina kertoina kun mittasin. Tuo 37.7 oli lukema, jolloin ajattelin, että nyt on parempi olo ja olin jo prässin kuva silmissä suuntaamassa salille, mutta paras oli kuitenkin tarkistaa tilanne. Mikä pettymys! Lisäks musta oli sangen outoa, että miten päivätolkulla voi olla kuumetta! Mulla harvoin on tai jos on, niin se on par päivää ja sen jälkeen elämä voittaa. Noh, kuten on jo tullut selväksi, nyt ei ole käynyt niin. Sunnuntaista lähtien on siis ollut kuumetta ja tiistaina alkoi röhisevä yskä, keskiviikkona alkoi kunnon röhinät ja sen myötä myös veetutuskäyrä nousi ja yleiskunto alkoi laskea. Ajatus ei k
Lähetä kommentti
Lue lisää